Winter is almost over

Miten menee? No, ihan hyvin sanoisin ellei jopa mainiosti. Jalan kuntoutus on sujunut ilman takapakkeja.

Ekat juoksuaskeleet otin juolukuun alussa ja sen jälkeen olen pystynyt lisäämään juoksukilometrejä joka viikko. Ennen joulua keräsin voimaa salilta ja sen jälkeen joululoma ja vuodenvaihde sujuivat hiihto- ja määräpainotteisesti ja nyt olen keskittynyt juoksu- ja suunnistus määrien lisäämiseen. Kouluhommat ovat onneksi pitäneet minut sopivan kiireisenä ja edesauttaneet maltin on pitämistä matkassa.

Tällä hetkellä pystyn jo juoksemaan kahdestikin päivässä ja juoksuttomia päiviä on viikossa 1-2. Viime viikolla pystyin ilokseni myös toteamaan, että juoksu alkaa taas tuntumaan ns. normaalilta ja kivalta eikä semmoiselta takapuolimaassalaahustukselta kuin alussa. Koputetaan puuta, mutta ainakin tähän asti kuntokäyrä on ollut positiivinen. Ekat kisat ja kevään leirirupeama häämöttävät jo muutaman viikon päässä, joten toivotaan että näin jatkuukin! Eikun innolla kohti tulevia koitoksia!

Hur går det? Nåväl, rätt så bra om inte utmärkt skulle jag säga. Fotrehaben har gått bra och utan bakslag.

Sedan de första löpstegen i början på december har jag kunnat öka antalet kilometrar varje vecka. Innan jul blev det rätt många styrkepass på gymmet, under jullovet samlade jag träningstimmar ffa. på skidor och därefter har jag successivt ökat löp- och ol-mängderna. En lagom mängd skolarbete har som tur gjort att jag lyckats bibehålla tålamodet och inte blivit allt för ivrig. 

För tillfället ligger jag på 6-7 löppass och 1-2 löpfria dagar i veckan. Förra veckan började löpningen äntligen kännas ”normalt” och bra igen, inte som i början då då alls spänst var borta. Får väl knacka i trä, men just nu känns formkurvan väldit uppåtgående.  Hoppas det fortsätter så då första tävlingarna är redan om några veckor och inleder vårens lägerperiod. Det ser jag framemot!

 

/Kirsi